Entries by Eveliina Asikainen

Kasvata kukkia perhosille ja mehiläisille

Hyönteiset ja hyönteispölytteiset kasvit tarvitsevat toisiaan. Viime vuosina hyönteisten on todettu vähenevän suurella nopeudella. Osittain tämä johtuu erilaisten kemikaalien, erityisesti torjunta-aineiden, käytöstä viljelyssä. Toinen syy on se, että viljelymaisemat ja puutarhat ovat muuttuneet entistä yksitoikkoisemmiksi. Hyönteisten kannalta ne ovat autiomaita, joissa ei ole ravintokasveja. Luontoa rikastava puutarhuri voi tarjota helposti ravintokasveja perhosille, kimalaisille ja muille […]

Talvella voi avata maisemaa ja luoda lahopuuta

Talvi on hyvä aika kaataa puita, jos se on tarpeen esimerkiksi hakamaan tai lehdesniityn rakenteen kannalta, eli avaruuden lisäämiseksi. Puut eivät kaatuessaan vahingoita muuta kasvillisuutta, kun se on lumen peitossa. Tässä vaiheessa vuotta puiden kaato ei myöskään häiritse lintujen pesintää. Kaadettujen puiden oksat voivat tarjota myös lisäravintoa jäniksille ja rusakoille. Puunrungot jätetään tietysti paikan päälle […]

Myyrät ja hiiret rikastajina

Helmikuu, hanki helmeilee ja taivas on kirkas pakkaspäivinä. Vaikka olisi pilvistäkin, päivän pituus tuo helpotusta harmauteen. Lumen alla maailma on kuitenkin hämärä, mutta samalla lämpimämpi kuin hangen päällä. Siellä pikkujyrsijät viettävät talven suojassa pakkaselta. Ruokanaan ne käyttävät siemeniä, juuria ja mukuloita. Puutarhurin näkökulmasta myyrät ja hiiret eivät heti vaikuta luonnonhoidon kumppaneilta. Ne hävittävät istutuksia kaivamalla […]

Tunnista talventörröttäjiä ja seuraa lumijälkiä

Talvinen luonto voi vaikuttaa hiljaiselta, mutta talvi tarjoaa myös mahdollisuuksia havainnoida luonnon tapahtumia uusin tavoin. Talviset kasvien jäänteet näyttävät perin toisenlaisilta kukinta-aikaiseen asuunsa verrattuna. Talventörröttäjiksi kutsutaan kasveja, jotka jäävät varsinaisen kasvukauden loputtua pystyyn ja varistavat siemenensä jäälle tai lumihangelle. Näin siemenet leviävät tehokkaasti ja ovat valmiina itämään keväällä. Talventörröttäjiä on Suomessa yli 200 lajia. Ne […]

Mistä puhutaan kun puhutaan kaupunkiluonnosta?

Kaupunkiluonto on monen mielestä tärkeä osa kaupungin viihtyisyyttä ja se on otettava huomioon kaupunkisuunnittelussa. Jokaisessa kaupunkiluontokeskusteluissa kannattaa kuitenkin kuunnella herkällä korvalla muiden näkemyksiä, jotta selviäisi, mitä juuri tässä tapauksessa oikeastaan pitäisi ottaa huomioon, säilyttää tai hoitaa? Hyvin usein puhe kaupunkiluonnosta on puhetta luonnosta kaupungissa. Tällöin puhutaan esimerkiksi luontoarvojen tunnistamisesta, liito-oravaesiintymistä, yhtenäisten metsäalueiden säästämisestä ja pirstoutumisen […]

Katse tulevaisuuteen kaupunkiluonnon suunnittelussa

Maankäytön suunnittelun yhteydessä pyritään tunnistamaan arvokkaat luontokohteet ja rajaamaan ne rakentamisen ulkopuolelle. Toimittaessa aiemmin rakentamattomilla metsäalueilla tämä on aivan perusteltu tapa selvittää alueen luontoarvot ja tehdä maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset riittävät selvitykset rakentamisen vaikutuksista. Vai onko? Edellä kuvattu selvityslogiikka antaa ymmärtää, että luonnon näkökulmasta rakentamisen vaikutukset voivat olla vain negatiivisia, että luonto on rakentamisessa aina […]

Tapaus Tesomajärvellä

Viileä toukokuun lopun iltapäivä. Kierrän Ninan kanssa ympäri Tesomajärveä. Tarkistamme puihin kiinnitettyjä rastimerkintöjä ja teemme havaintoja maastossa. On pari tuntia aikaa OmaTesoma –hankkeeseen liittyvän asukaskävelyn ja –keskustelun ja samalla ensimmäisen Tapauksen osallistamiskonsulttikeikan alkuun. Meitä molempia jännittää. Oma Tesoma -hankkeessa osallistetaan asukkaita lähiympäristön suunnitteluun ja budjetointiin. Hanketta tehdään pääasiassa Tampereen kaupungin työnä, mutta asukastilaisuuksien järjestämisessä on käytetty myös […]

Kaupunkitutkimuksen päivillä

Kaupunkitutkimuksen päivät kokoavat vuosittain yhteen kaupunkia eri tavoin tutkivia ihmisiä, joihin Tapauksen jäsenetkin kuuluvat. Lisäksi tämän vuoden teema, kehollinen kaupunki, toi päivien keskiöön kokemukset ja arkielämän käytännöt – meille tärkeät teemat. Matkasimme siis Nina Nygrenin kanssa esittelemään tutkimuksiamme Tieteiden talolle Helsinkiin. Omassa esitelmässäni pohdin lähiöiden luonnon muotoutumista rakentamisen ja asukkaiden käyttäytymisen seurauksena sekä luonnon pysyvyyttä […]