Suojelukasvatuskyltti

Eläintarhat luonnonsuojelukasvattajina

Miten kävijät huomioivat luonnonsuojelua Korkeasaaren eläintarhassa? Vai huomioivatko lainkaan? Ymmärtävätkö Korkeasaaren kävijät suomalaisen eläintarhan luonnonsuojelun linkittymistä globaaliin luonnonsuojeluun?

Eläintarhat ovat olleet jo yli sata vuotta ihmisille tärkeitä paikkoja. Eläintarhaan tullaan katselemaan eläimiä, mutta myös rentoutumaan ja viettämään vapaa-aikaa yhdessä. Monet eläintarhat ovat suosittuja turistikohteita, ja erityisesti jos eläintarhassa on esillä harvinaisia ja uhanalaisia eläinlajeja. Nykyaikaisten eläintarhojen tehtävänä on sekä luonnonsuojelu että myös uhanalaisten lajien suojelu. Tämän lisäksi eläintarhat haluavat välittää yleistietoa eläimistä, ja niiden elinympäristöistä, luonnosta ja luonnonsuojelusta.  Eläintarhoissa ja akvaarioissa vierailee vuosittain yli 700 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa (WAZA 2017)

Tuottavuus ja eläintarhojen kohde matkailuvalttina (turismi) ovat myös tärkeä osa eläintarhojen strategiaa. Kaupallisessa ja tuotantoa korostavassa nykymaailmassa voidaan epäillä toteutuvatko eläintarhan luonnonsuojelulliset tavoitteet asianmukaisesti ja eettisesti oikealla tavalla.  Eläimen arvo toimivana eettisenä omana yksilönä on minimaalinen, kun sen arvo nähdään lisäännyttämisen ja viihteen kautta. Tästä hyvänä esimerkkinä ovat Ähtäriin tuodut isopandat.

Helsingin kaupungin omistama Korkeasaaren eläintarha perustettiin Helsinkiin jo 1800-luvun lopulla. Nykyään Korkeasaaressa käy vuosittain noin puoli miljoonaa vierailijaa. Korkeasaaren eläintarhan päätavoite- ja tehtävä tulee esille Korkeasaarten nettisivuilla näin: ”Luonto- ja ympäristötietouden välittäminen on yhä edelleen eläintarhan tärkeimpiä tehtäviä. Ympäristömme muuttuessa eläintarha on kuin ikkuna luonnon monimuotoisuuteen, erilaisiin elinympäristöihin ja niiden eläimistöön.” (viitattu 20.2.2018)

Kiinnostuimme luonnonsuojelukasvatuksesta eläintarhoissa ja yhdessä korkeasaarelaisten kanssa syntyi idea tutkia luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden edistämisen välistä yhteyttä Korkeasaaressa.  Hankkeessa pyrittiin selvittämään, miten Korkeasaaren eläintarha välittää kävijöilleen tehtäväänsä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.

Vuonna 2016 teimme kevään ja kesän aikana Korkeasaarella 75 haastattelua, joihin osallistui yhteensä 89 eläintarhan kävijää.  Tutkimusanalyysissä tutkimme miten kävijät näkevät luonnonsuojelun eläintarhakäynnin aikana. Tulokset osoittivat, että Korkeasaaren kävijät ymmärtävät eläintarhojen luonnonsuojelun kapea-alaisesti ja arkielämästä etäänä. Luonnonsuojelu havaittiin Korkeasaaressa karismaattisten eläinlajien luonnonsuojeluhankkeina, eläinten siirtämisenä takaisin luontoon sekä eläin- ja luonnonsuojeluinfon jakamisena esimerkiksi eläintarhan informaatiopisteissä ja eläinlajikohtaisissa infotauluissa, opastekylteissä ja mainoslapuissa.

Eläintarhan kävijöille luonnonsuojelu tuli siis esille pääasiassa eläintarhan omien toimintojen avulla. Tällöin kävijän/kävijöiden toivotaan toteuttavan luonnonsuojelua ohjatulla tavalla esimerkiksi lahjoittamalla rahaa uhanalaisten eläinten suojeluun (suojeluhankkeet). Sen sijaan kävijöiden arkielämään liittyvä luonnonsuojelutoiminta jää kävijälle hämärän peittoon.  Juuri tässä tilanteessa eläintarhan luonnonsuojelu muuttuu etäiseksi. Kävijälle ei tunnu jäävän käteen mitään konkreettista, omaan elämään yhdistyvää tietoa eri lajien uhanalaisuuden syistä ja luonnon tämän hetken tai tulevaisuuden tilasta. Chalmin-Pui and Perkins (2016) saivat vastaavanlaisia tuloksia Lontoon eläintarhasta (BUGS exhibit).

Jos Korkeasaaren eläintarhan viestimä luonnonsuojelu koetaan kaukaisena asiana, mitä asialle pitäisi tehdä?

Tosiasia on, että yhä edelleen eläintarhoihin tullaan pääasiassa viettämään vapaa-aikaa ja katsomaan eri eläinlajeja. Yleisesti oletetaan, että luonnonsuojelukasvatus edistää ympäristötietoisuutta myönteisesti, mutta se voisi olla nykyistä vaikuttavampaa. Tutkijoina toivomme, että eläintarhat kehittyisivät paikaksi, jossa moderneja keinoja käyttävä, vaikuttava ympäristökasvatus olisi entistä tärkeämmässä asemassa. Tärkeää olisi kytkeä vankemmin eläintarhan eläimet ja ympäröivä luonto, mutta myös luonnonsuojelukasvatus kävijöiden arkikäytäntöihin, esimerkiksi mitä kuluttaja ja kansalainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tai biodiversiteetin lisäämiseksi omassa ympäristössään. Eläintarhakokemuksessa se mitä nähdään, koetaan, kuullaan ja opitaan eläintarhassa, muun muuassa biodiversiteetistä tai ympäristötuhoista, muuttaisivat ja muovaisivat kävijän käyttäytymistä ja arkikäytäntöjä paljon enemmän kuin nykyään. Jos tämä onnistuu, eläintarha paikkana voisi kehittyä kestävämmäksi ja vaikuttavammaksi yhteiskunnalliseksi instituutioksi.

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa