helmikuu

Myyrät ja hiiret rikastajina

Helmikuu, hanki helmeilee ja taivas on kirkas pakkaspäivinä. Vaikka olisi pilvistäkin, päivän pituus tuo helpotusta harmauteen.

Lumen alla maailma on kuitenkin hämärä, mutta samalla lämpimämpi kuin hangen päällä. Siellä pikkujyrsijät viettävät talven suojassa pakkaselta. Ruokanaan ne käyttävät siemeniä, juuria ja mukuloita.

Puutarhurin näkökulmasta myyrät ja hiiret eivät heti vaikuta luonnonhoidon kumppaneilta. Ne hävittävät istutuksia kaivamalla käytäviä sekä syömällä maanalaisia kasvinosia. Lisäksi ne siirtävät kulkiessaan kasveja outoihin paikkoihin.

Tarkemmin ajatellen ne kuitenkin rikastavat kaupunkiluontoa: tuottavat epäsäännöllisyyttä ja yllätyksiä. Se ei kenties sovi täsmällisesti hoidettuihin puistoihin, mutta kaikkialla muualla on voi ajatella, että puistoissa näkyy myös myyrien ja hiirien kädenjälki. Keväällä se voi tulla esille ruohokäytävinä, myöhemmin yllättävässä paikassa kukkivana pionina. Pikkujyrsijöiden puutarhanhoitoa ei tarvitse hyväksyä kokonaan, mutta voi ajatella hoitavansa puutarhaa yhdessä niiden kanssa.

Hanki antaa suojaa myös monille muille viheralueiden eliöille. Monet kasvit talvehtivat lehtiruusukkeina hangen alla ja ovat valmiita lähtemään kasvuun heti, kun aurinko on sulattanut maan. Talvi on levon aikaa myös maan päällä. Puut ja pensaat ovat kasvattaneet silmujen aiheet jo syksyllä. Perhoset ja niiden toukat ovat siirtyneet suojaisiin paikkoihin kellareihin, louhikkoihin ja onttoihin puihin.

Samalla tavalla puutarhuri voi antaa syksyllä syntyneiden ideoiden muhia ja levätä talven yli. Helmikuun aurinko ohjaa ajatukset kenties syksyllä tarpeellisiksi havaittuihin talkoisiin tai muihin hoitotoimiin. Järjestätkö risuaita- tai niittytalkoot? Mihin sijoitat lahopuupölkyn ja villiniityn?

Nyt on hyvä aika laittaa kesän tapahtumia kalentereihin. Kesä on edessäpäin. Suunnataan ajatukset siihen!

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa