Lahopuita Tesomajärvellä

Tutkimusosuuskunnan projekteja

2017

Pilottitutkimus: Miten Korkeasaari välittää kävijöilleen tehtäväänsä luonnon monimuotoisuuden edistämisestä? (alkanut 12/2015, Korkeasaari)

  • Hankkeen tavoitteena oli selvittää Korkeasaaren eläintarhan kävijöiden ymmärrystä ja näkemystä eläintarhan tarkoituksesta, erityisesti luonnonsuojelupäämäärien suhteen sekä selvittää konkreettisesti miten luonnonsuojeluun liittyvät päämäärät yleensäkin huomataan ja koetaan vierailun aikana.
  • Hankkeessa tehtiin tieteelliset kriteerit täyttävä kirjallisuuskatsaus ja kerättiin laadullista haastatteluaineistoa Korkeasaaren kävijöiden keskuudessa. Hankkeessa tuotettiin yleistajuinen loppuraportti syksyllä 2016 ja laadittiin parhaillaan englanninkielistä tieteellistä artikkelikäsikirjoitusta, joka lähetettiin tieteelliseen, vertaisarvioituun journaaliin julkaisuprosessia varten.
  • Hankkeen pohjalta julkaistiin lyhyt englanninkielinen kirjoitus italialaisen Lo Squaderno -lehden urbaanit eläimet -teemanumerossa.
  • Hankkeelle haetaan tieteellistä jatkorahoitusta pilottihankkeen jatkoksi. Hankkeen ohjausryhmään kuuluu ympäristöpolitiikan prof. Pekka Jokinen (Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu), tutkijatohtori Pia Bäcklund (Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulu) ja Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström. Hankkeessa tutkimusosuuskunnasta ovat mukana Nina V. Nygren, Sanna Ojalammi sekä Timo Poutiainen.

Luontorikkaat puistot ja puutarhat – koulutuskampanja (#Rikastaluontoa). Biodiversiteetin vaaliminen pihoissa, puistoissa ja puutarhoissa. (2016-2017, Maj ja Tor Nesslingin säätiön hankeapuraha)

  • Luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen puistoissa ja puutarhoissa tähtäävä koulutushankkeemme sai apurahan Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä  myös vuodelle 2017.
  • Vuonna 2017 keskitymme tekemään seinäkalenteria joka muistuttaa erilaisista keinoista lisätä luonnon monimuotoisuutta ihmisen hoitamilla alueilla. Kalenteri on suunnattu viheralan ammattilaisille ja harrastajille.
  • Vuonna 2017 käymme vihreän infrastruktuurin kansainvälisessä konferenssissa esittelemässä hanketta, verkostoitumassa sekä oppimassa uutta
  • Osallistavia ja ideointiin ja toteuttamiseen kannustavia Rikasta luontoa-koulutuksia voi tilata meiltä edelleen!
  • Vuonna 2016 koulutimme viheralan ammattilaisia biodiversiteetin lisäämiseen liittyen, esimerkiksi miten puutarhoissa voi suosia pölyttäjäystävällisiä kasveja ja miten luodaan sammakkoystävällisiä pienvesiympäristöjä puistoihin. Hankkeessa tehtiin myös kuluttajille suunnattua tiedotusta. Sosiaalisen median (Facebook) ja nettisivujen kautta jaettavan sähköisen tiedotuksen lisäksi hankkeen osana julkaistaan korkeatasoinen ja informatiivinen juliste. Hanke myös palkittiin Vihervuoden mitalilla.
  • Hankkeesta lisää blogikirjoituksessa ja hankkeen omilla sivuilla rikastaluontoa.fi .
  • Hankkeen koordinaattorina toimii Nina V. Nygren. Hankkeessa ovat mukana tutkimusosuuskunnasta Jere Nieminen, Eveliina Asikainen, Tero Piirainen sekä Jarmo Saarikivi. Kuvitusta hankkeeseen tekee taiteilija Julia Prusi.

2016

Viitasammakoiden suojelusuunnitelma uoman ruoppausta suunniteltaessa (syksy 2016, Nakkilan kunta)

  • Suunnittelimme miten Nakkilan kunnan Aronuomaa voidaan ruopata siten että tiukasti suojellun viitasammakon elinympäristö ei vaarannu. Hankkeessa olivat mukana Jarmo Saarikivi sekä Nina V. Nygren. Loppuraportti ladattavissa täältä piakkoin.

Tiedotustilaisuuden fasilitointi Tampereen Tasanteella (Syksy 2016, Tampereen Vesi)

  • Fasilitoimme ja olimme mukana suunnittelemassa runkovesilinjan rakentamiseen liittyvää tiedotustilaisuutta Tampereen Tasanteen kaupunginosassa. Hankkeessa olivat mukana Timo Poutiainen sekä vesialan osallistumiskysymyksiin erikoistunut TkT Vuokko Kurki.

Asukastutkimus Tampereen Teiskon Kolunkylässä ja Sisaruspohjassa (kesä 2016, Tampereen kaupunki)

  • Hankkeen tarkoituksena on selvittää Tampereen Teiskossa sijaitsevien Kolunkylän ja Sisaruspohjan asukkaiden sekä alueen osuuskunnan jäsenten näkemyksiä keskitetystä vesihuollosta ja sen järjestämisestä sekä vesihuollon hallinnon toimista Teiskon alueilla. Hankkeessa tehdään ryhmä- ja yksilöhaastatteluja. Tutkimus valmistuu loppukesällä 2016. Hankkeessa ovat mukana Sanna Ojalammi ja Timo Poutiainen.

Asukasbarometrin työsuunnitelman laatiminen (kevät 2016, ympäristöministeriö)

  • Projekti loi perustaa uuden, järjestyksessä neljännen asukasbarometrin jatkosuunnittelulle ja toteuttamiselle, ja siinä laadittiin tilaajalle konkreettisia ja perusteltuja parannusehdotuksia sisältävä suunnitelma asukasbarometrin kehittämiseksi. Tavoitteena oli muun muassa kehittää barometrin vaikuttavuutta, selvittää sen suhdetta pitkiin trendeihin eli yhteiskunnallisiin muutoksiin sekä varmistaa kysymyspatteriston toimivuus. Projektin alkuvaiheen selvitystyössä perehdyttiin aiempaan asukasbarometriin (2010) ja erityisesti sen kysymyksiin sekä muuhun relevanttiin ja mahdollisimman tuoreeseen tutkimusaineistoon. Keskeinen osa projektia oli helmikuussa järjestämämme asukasbarometrin kehittämistä pohtiva työpaja, johon osallistui asiantuntijoita barometrin käyttäjä- ja sidosryhmistä. Työpajan tuottamat ja siellä jalostetut ideat muodostivat projektin loppuraportin selkärangan. Projektin toteutti Timo Poutiainen.

Viitasammakoiden suojelun suunnittelu louhosalueella (2014-2016, Keliber Oy)

    • Nina V. Nygren, Jarmo Saarikivi  ja Jere Nieminen kehittävät projektissa Keliber Oy:n tulevan litiumlouhosalueen läheisyyteen tiukasti suojelluille viitasammakoille uusia soveltuvia elinympäristöjä eli uusia sammakkolammikoita. Projektiraportti pilottilammikoiden kaivamisesta on ladattavana tästä (pdf). Hankkeessa suunniteltiin ja kaivettiin kolme pilottilammikkoa keväällä 2015, ja ensimmäinen seurantakäynti tehtiin uusille lammikoille huhti-toukokuussa 2015, ja toinen käynti toukokuussa 2016. Lammikoita esiteltiin viranomaisille ja yleisölle syksyllä 2015. Kesällä 2015 Keliber Oy teki projektista myös lyhyen esittelyvideon  johon tutkimusosuuskunnankin jäseniä haastateltiin. Blogissamme kirjoitamme aiheesta myös. Suunnitteluraportti on ladattavana tästä (pdf).

Tieteellisen työpajasarjan nettisivujen laatiminen (talvi 2016, Managing long-term environmental conflicts-työpajasarja )

2015

Tapaustutkimus korjausneuvontaverkoston neuvojien työstä (syksy 2015, ympäristöministeriö)

  • Tutkimuksen kohteena olivat ympäristöministeriön koordinoiman korjausneuvontaverkoston neuvojien ja heidän asiakkaidensa neuvontatilanteissa kohtaamat epävarmuudet ja epäselvyydet. Tutkimus valmistui joulukuussa 2015. Tutkimuksen teki Timo Poutiainen.

Keskustelutilanteiden fasilitointi (syksy 2015)

  • Vesihuoltohankkeen yleisötilaisuuden vetäminen (Tampereen kaupunki)
  • Monitieteisen ja -taustaisen ryhmäkeskustelun fasilitointi Tampereen teknillisellä yliopistolla

Ekosysteemipalveluselvitys (kesä 2015, Tampereen kaupunki)

  • Jere Nieminen on kehittänyt uudenlaisen ekosysteemipalveluselvityksen. Työssä selvitettiin miten Tampereen kaupungin Multisillassa voitaisiin parantaa arjen asuin- ja elinympäristöä luonnon monimuotoisuutta aktiivisesti kehittämällä. Selvitystyötä varten kerättiin aineistoa muun muassa kohtaamalla ja haastattelemalla Multisillan asukkaita maastossa. Selvitys tehtiin Tampereen kaupungille osana Multisillan metsälähiön EHYT-yleissuunnitelmaa ja se on saatavana PDF-muodossa Multisillan yleissuunnitelmasivujen kautta.

Asukasbarometrin käyttäjäkysely (kevät 2015, ympäristöministeriö)

  • Timo Poutiainen toteutti touko-kesäkuussa 2015 kyselytutkimuksen ympäristöministeriön kuuden vuoden välein julkaiseman asukasbarometrin kehittämiseksi. Hanke oli kaksiosainen: Kirjallisuuskatsauksessa selvitettiin, missä ja miten Asukasbarometri 2010 -julkaisua oli tutkimuskirjallisuudessa käytetty ja mitkä tahot sitä olivat käyttäneet. Tätä seurasi nettilomakkeella toteutettu lyhyt ja helposti lähestyttävä käyttäjäkysely, jolla kartoitettiin asukasbarometrin käyttäjien mielipiteitä ja kokemuksia barometrin suhteen sekä ideoita sen kehittämiseksi. Hankkeen tulokset koottiin selkeäksi raportiksi, ja niitä käytetään pohjatietona seuraavaa asukasbarometria suunniteltaessa.

2014

Harava-paikkatietoaineiston laadullinen analyysi (kesä-syksy 2014)

Tesomajärven asukaskävely (toukokuu 2014)

    • Tampereen kaupunki järjesti Tesomajärvestä kiinnostuneille asukkaille kävely- ja keskusteluillan. Järven ympärillä kulkevalle reitille oli aseteltu rasteja kysymyksineen, joihin asukkaat saivat vastata omille papereilleen. Myöhemmin kahvitilaisuudessa vastaukset koottiin yhteen ja eri teemoista käytiin yhteiskeskustelu. Keskustelusta tehtiin myös kirjallinen yhteenveto OmaTesoma -hanketta varten. Eveliina Asikainen ja Nina V. Nygren osallistuivat kävelylle, vetivät loppukeskustelun ja laativat yhteenvedon. Pauliina Lehtonen suunnitteli kävelyä yhdessä OmaTesomahankkeen
      kanssa. Lue lisää blogipostauksesta.

Jäsenten muita projekteja

Harava-paikkatietoaineiston laadullinen analyysi

Uusien luonnonsuojelukeinojen kehittäminen, luonnonsuojelun ja muun toiminnan yhteensovittaminen

    • Uudenlaisen biodiversiteetin ja virkistysarvojen luominen osallistavin keinoin: Jere Nieminen on mukana Villi Vyöhyke ry:n Metsäpuutarhahankkeessa Tampereen Tesomalla, jossa asukkaat saavat suunnitella ja hoitaa lähellä olevaa metsäaluetta. Ks. Metsäpuutarhahankkeen oma blogi.
    • Asukkaat ovat oman virkistyskäytäntöjensä ja lähiluontojensa asiantuntijoita. Eveliina Asikainen on tutkinut väitöskirjassaan miten lähiön asukkaat kokevat ja luovat lähiöluontoa ja kehittänyt kävelyhaastattelun menetelmää.

Uudet osallistamisen menetelmät

    • Hervannan kehittämiskävelyn paneelikeskustelu (huhtikuu 2014): Setlementtiliiton Uusi paikallisuus -hanke järjesti Tampereen Hervannassa kehittämiskävelyn ja siihen liittyvän paneelikeskustelun. Kävelyllä ja paneelikeskustelussa käytiin läpi Hervannan kansalaisraadin osoittamia kehityskohteita. Pauliina Lehtonen veti paneelikeskustelun, johon osallistui paikallisia toimijoita, asukkaita sekä kaupungin virkamiehiä ja päätöksentekijöitä.
    • Jarkko Bamberg tutki väitöskirjassaan Internetin potentiaalia kaupunkisuunnitteluun osallistumisen välineenä. Tutkimuksessa kehitettiin ja sovellettiin karttapohjaista menetelmää kaupunkilaisten osallistamiseen maankäytön suunnittelussa Tampereella Nurmi-Sorilan yleiskaavoituksessa.
    • Tampereen yliopistossa pidettiin kurssi uusista osallistumisen menetelmistä yhteistyössä Tampereen kaupungin suunnittelijoiden kanssa (ks. esim. tämä lehtijuttu aiheesta) . Kurssilla opiskelijat kehittivät ja sovelsivat kävelyhaastatteluita, tilannehaastatteluita ja karttapohjaista Internet-kyselyä (Harava). Näitä uusia menetelmiä käytettiin Tampereen keskustan strategisen suunnittelun prosessissa. Jarkko Bamberg ja Jere Nieminen olivat suunnittelemassa ja järjestämässä kurssia
    • Osallistuvan budjetoinnin avulla kunnat voivat ottaa asukkaita mukaan päättämään yhteisten verovarojen käytöstä. Pauliina Lehtonen tutkii ja kehittää menetelmää Tampereen yliopiston tutkimushankkeessa yhdessä Tampereen kaupungin OmaTesoma-hankkeen kanssa (pilotteina Tesomajärven virkistysalueen kehittäminen ja Tesoman yhteisötilan suunnittelu).
    • Pauliina Lehtonen käsitteli väitöskirjassaan kansalaisosallistumisen käytäntöjä ja erilaisten tiedon muotojen vuorovaikutusta kaupunkisuunnittelussa. Yhdessä väitöskirjan osatutkimuksessa Pauliina kehitti asukasraatimenetelmää asukkaiden ja kaupungin suunnittelijoiden välisen vuorovaikutuksen välineeksi yhteistyössä Tampereen kaupungin lähiökehityshankkeen kanssa Tampereen Tesomalla. Jarkko Bamberg oli mukana asukasraatihankkeen osuudessa, jossa kehiteltiin verkko-osallistumisen välineitä (paikkatietoaineistojen ja karttapohjaisten käyttöliittymien käyttö).

Jäsenten väitöskirjat

Muu kokemus

Jere Nieminen ja Tero Piirainen ovat Villi Vyöhyke ry:n perustajajäseniä.

Tero Piirainen on mukana uhanalaisen palosirkan valtakunnallisessa suojelussa. Hankkeen julkaisu (2014): Suomen uhanalaisia lajeja: Palosirkka (Psophus stridulus)